Rest In Peace

Minua pyydettiin tekemään kissalle hautakivi ja täytyy myöntää, että kuvittelin sen olevan helpommin toteutettavissa kuin se olikaan. Ei kiveen maalaaminen voi olla niin kovin erilaista verrattuna paperiin. Vai mitä? Kiven pinta oli sen verran rosoinen, että se rajoitti maalausviivan kontrollia merkittävästi. Viivaa oli vaikea saada kulkemaan suoraan ja kovin ohuita rajauksia ja pieniä yksityiskohtia oli lähes mahdoton tehdä. Ahkeralla harjoittelulla tosin voisi saada parempia tuloksia aikaan.

Ja kyllä, minä yritin ihan tosissani tehdä realistisen näköistä kissaa - ihan tosissani. Ei tuo nyt varsinaisesti järkyttäväkään ole, mutta kuvittelin sen päässäni niin paljon paremmaksi. Ja tietysti tämä on paras kuvakulma katsoa teosta, sillä kolmiulotteinen illuusio rikkoutuu heti kun sitä katsoo väärästä kulmasta. Sivulta katsottuna se on melkein pelottavan näköinen.

Kaikissa ideoissani käy useimmiten juuri niin, että pääkoppani pimeissä syövereissä ne näyttävät jumalallisen mahtavilta mutta demonien riivaamilta päivän valoon tuotuna. Enkä nyt uskalla sanoa, että tällä kertaa olisi käynyt niin, koska sain päähäni kamalan kauhuskenaarion, jonka mukaan tuo epämuodostunut kivikissa ryömii yöllä sänkyni alta ja syö suihinsa pahaa aavistamattomat varpaani, jotka vahingossa eksyvät peiton reunan ulkopuolelle. Joten ei kun tuo on ihan kiva. "Räpäytä kaksi kertaa, jos olet tullut kiven kidnappaamaksi."