Silloin minä ajattelin

Kehitystä on selvästi tapahtunut. Tämä on niitä harvoja maalauksia, joita en hirveästi vihaa.  Olen pitänyt tästä niin paljon, että olen jopa signeerannut sen. 

 Minulle on tullut sellainen tapa, että ripustan suuren osan tekemistäni tauluista ja harjoituksista oman huoneeni seinälle, jotta oppisin ajan kanssa näkemään omat virheeni. En siis narsistisesti ihaile omia töitäni, vaan haluan oikeasti kehittyä.

Tätä taulua olen katsellut vasta vähän aikaa, joten se näyttää vielä toistaiseksi hyvältä. Vasemmanpuoleinen vuori on tosin liian ruskea ja hitusen kummallisen muotoinen. Lisäksi kuvan tasapainon kannalta vasen puoli on turhan raskas johtuen kyseisestä vuoresta. Joesta ei tullut niin sulava kuin toivoin ja siitä tulee lähinnä portaat mieleen.

Maalauksen värit ovat melko kirkkaat -vähän fantasiamaiset. Tässä se ei mielestäni haittaa, mutta jos tahtoo saada kuvaan lisää realistisuutta, voisi värit sammuttaa maanläheisillä sävyillä.

Taulun nimi on "Silloin minä ajattelin", koska silloin minä ajattelin.