Taidekoulun maalausjaksossa piti suorittaa kaksi öljyvärimaalausta, joihin meillä oli elävä malli käytettävissä. Maalaukset ovat omalla mittapuullani tolkuttoman suurille pohjille toteutettuja, sillä ylemmän kuvan pohjan koko on 100cm x 120 cm ja alemman 120cm x 80cm. Aikaa yhden työn tekemiseen oli pari päivää. Maalauspohjat piti rakennella itse ja pohjaväriksi maalattiin jokin vapaavalintainen akryyliväri.
Ylemmässä kuvassa halusin paloitella ihmisruumiin selkeiksi kappaleiksi, ikään kuin kyseessä olisi patsas tai jokin muu ei-elävä olio. Tahdoin laittaa patsaani istumaan jonkin sortin raunioon, josta olisi ikkunan kautta mahdollista nähdä aivan toisenlaiseen maailmaan kuin mihin patsas ja rauniot loogisesti ajateltuna kuvittelisi sijoittuvan. Halusin kokeilumielessä yhdistää erilaisia käsittelytapoja ja luoda osittain pirstaleisen ja surrealistisen vaikutelman ja omaksi ilokseni onnistuin siinä oikeastaan aika hyvin. Vaikka tämä on hyvin häiriintynyt teos, voin sanoa kuitenkin olevani siitä kohtuu ylpeä.
Alemmassa kuvassa yritin ihan tosissani maalata realistisempaa ihmistä, mutta ajan puutteen vuoksi siitäkin oliosta tuli enemmän patsaan kuin ihmisen näköinen. Kädet venahtivat pari senttiä liian pitkiksi ja anatoomisesti tuo hahmo ei taitaisi edes pysyä pystyssä. Kuitenkin onnistuin taustan ja värityksen puolesta pelastamaan tämän työn ja lopputulos ei ole huono ollenkaan. Opettajakin kehui työtä ja sanoi sen olevan tähän mennessä tekemistäni töistä paras. Siitä en ehkä ole samaa mieltä, mutta yksi parhaista tämä on ehdottomasti.
Noi ensimmäiset ja keskimmäiset vaiheet ovat hyvin lupaavia, ihanan groteskeja ja kubistisia. Ehkä niiden apuviivoja ja yksivärisiä pintoja olisi voinut jättää enemmän lopulliseen teokseen...
VastaaPoistaJoo voi olla, että mä vähän ylityöstin noita, se kun käy niin helposti. Kiitos palautteesta, laitan korvan taakse :)
Poista