lauantai 2. heinäkuuta 2016

Maalaustarinoita osa 2



Tässä kohtaa voin ilokseni kertoa, että minut on hyväksytty opiskelemaan kasvatustieteitä Oulun yliopistoon. Minusta tulee siis luokanopettaja ja voin valita opintoni taito- ja taidepainotteiseksi. Blogiani pidempään lukeneet varmasti tietävätkin, että suurin unelmani olisi päästä opettamaan taidetta muille, joten uskon luokanopettajaksi opiskelemisen vievän haavettani jopa paremmin eteenpäin kuin opiskelu kuvataiteilijaksi varsinaisessa taidekoulussa. Tämänhetkisten onnellisuuden ja kiitollisuuden tuntemuksieni kuvailemiseen eivät sanat riitä ja uskon, että kovalla työllä minusta voi tulla hyvä luokanopettaja.

8 kommenttia:

  1. Tietokoneissa vuoriston estetiikkaa on hyödynnetty jo varhaisista tykkipeleistä lähtien (esim. ensimmäinen Worms), mutta vieläkin. Varmaan yhdessä kaikkien aikojen kuuluisammmassa demossa, RGBA:n Elevated, ja Outerrassa, joka sisältää koko planeetan ja enemmän... Itse olen yrittänyt luoda suomalaista maisemaa. Jääkauden jäljet on vielä helppoja, ja lumi, mutta monimutkaiseksi se muuttuu jos haluaa luoda fraktaaleilla esim. pudonneita lehtiä, polkuja, rakennuksian, jne. Mutta toisaalta se on mielenkiintoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa olet kyllä varmasti oikeassa. Olen itsekin miettinyt että voisin alkaa harjoittelemaan vähän suomalaisempien maisemien maalaamista ja käyttää vaikka mallikuvaa välillä apuna, josko töistäni tulisi realistisempia sitä kautta :) Jokatapauksessa opittavaa on hurjasti.

      Poista
    2. Klassista ulkoilmamaalaamista olis kiva kokeilla. Siinä valon käyttäytyminen tulee ainutlaatuisesti esiin. Jos itse ottaisikin kannettavan mukaan luontoon ja laittaisi piirto-ohjelman päälle...

      Poista
    3. Juu ehdottomasti suosittelen ulkona maalaamista :) Siitä saa yllättävän paljon enemmän virtaa kuin jos taiteilisi sisällä. Talvella sitä ei kuitenkaan ole kiva palella pitkiä aikoja ulkona niin kannattaa käyttää kesä hyväksi.

      Poista
    4. Hassua kyllä, talven koleus ja pimeys on ehkäpä pakottanut jotkut löytämään valosta sen oleellisen. Ainakin Eero Nelimarkan talvituotanto on ihan maagista mielestäni. Mutta kesällä on kyllä hienoa, kun voi löytää muita maalareita. Varsinkin täällä Rauman Sorkan rannoilla näyttää maalareita liikkuvan kesäisin...

      Poista
    5. Niin sitä varmasti itselle epämiellyttävien asioiden keskellä koittaa löytää jotain vastavoimaa siihen ja siinä samalla siinä voi oppia yllättävän paljon. Nelimarkan tuotanto on myös minulle osittaimn tuttu, hienoja tauluja. Ja on aina hienoa jos saman harrastuksen myötä tapaa uusia ihmisiä, he kun ovat yhtenevien harrastusten kautta mahdollisesti samalla aaltopituudella :)

      Poista
  2. Onnea opiskelemaan pääsystä! :) Ja hieno maisema! Sinä jos kukaan olet niin taitava, että pystyt opettamaan samaa taitoa muillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoista! :) Parhaani teen, että oppisin olemaan mahdollisimman hyvä opettaja. Paljon olen muuten lukenut sun blogia ja siitä tykännyt :)

      Poista