Pääsykokeiden painaessa päälle taas tänäkin vuonna, olen pyrkinyt piirtelemään kuvia rentoutusmielessä omaksi ilokseni. Olen yrittänyt haudata kaiken itsekritiikin ja kiireessä piirtämisen, jotta voisin pitkästä aikaa muistaa, miten hyvältä kuvan tekeminen tuntuu. Arvostelujen ristitulessa ja suorituspaineessa joskus unohdan, minkä vuoksi minä tätä teen. Taide kun on puhtaimmillaan juuri se minun juttuni, jota myös tahtoisin muille opettaa, eikä niinkään oman taitavuuteni osoittamisen väline. En halua hukata sisäistä motivaatioitani vain sen takia, että ulkopuoliset asettavat rimaa kokoajan ylemmäs ja odottavat minulta jatkuvaa tulosta.
Toivon tämän piirroksen olevan tunnistettava ainakin niille, jotka kuvailevat itseään kyseisen artistin faneiksi. Valitsin nämä kasvot piirrettäväksi sen takia, että kuvan henkilö on mielestäni ihmisenä miellyttävä ja lisäksi hänellä sattuu olemaan kivan näköinen naama. Musiikissakaan ei ole mitään vikaa. Värikynillä tulee tehtyä niin vähän mitään, että oli perusteltua valita vaihteeksi piirtäminen maalaamisen sijaan. Hyvä musiikki ja muutama pala suklaata toimivat lisukkeena piirtämisprosessissa ja en kyllä muista, milloin olisin viimeksi saavuttanut tällaisen flown. Nyt jaksan taas keskittyä loppukiriin pääsykokeisiin valmistautumisessa.
Tänään minä siis piirsin vain koska halusin piirtää. Suosittelen tällaista tekemistä lämpimästi myös teille kaikille. En voi sanoa, että olisin piirustukseeni täysin tyytyväinen, mutta analyysit sikseen – ihan hyvä siitä tuli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti