lauantai 16. tammikuuta 2016

Ensimmäinen kritiikki

Koulussa meille annetaan aina jokaisessa jaksossa uusi tehtävä, joka tulee suorittaa omalla ajalla ja joka sitten arvostellaan muiden kurssilaisten läsnäollessa. Tämän työn tehtävänantona oli tehdä teos aiheesta minäkuva. En halua tässä avata sen enempää tarinaa tämän tauluryhmän taustalla.

Sain osittain ihan hyvän palautteen tälle työlle, vaikka en ehkä ole samaa mieltä arvioijien kanssa ihan kaikesta. Kritiikkiä sain eniten varmasti alimmaisista tauluista, joihin olen maalannut kädet ja perhosia. Kädet näyttävät utuisilta ja ovat teknisesti katsottuna selkeästi huonompia kuin ylemmät kuvat. Tasoero on valtava. Tämä lähinnä johtuu siitä, että jouduin tekemään ne kovassa kiireessä juuri ennen kritiikkipäivää. Kiireellä ei saisi ikinä perustella mitään, mutta aikatauluni oli vain niin kertakaikkisen täyteen ahdettu, että kiireelle en mahtanut mitään. Olisin periaatteessa voinut jättää nuo kuvat kokonaan pois teoksesta, mutta niillä oli minulle tarinallisesti sen verran iso merkitys, että koin tarpeelliseksi lisätä ne siihen.

Toinen kritisoinnin aihe oli se, että olin tehnyt teknisesti niin hyvää jälkeä. Tarina jäi kuulemma etäiseksi ja arvostelijat kokivat, että tavoitteenani oli vain omien teknisten taitojeni osoittaminen. Ikään kuin olisin halunnut tulla kaikkien ihmisten eteen kattokaa kun mä osaan -asenteella.  Siitä puuttui tunne ja raikkaus ja kädet tekivät siitä keskeneräisen näköisen. Teknisesti kaunis maalausjälki ei muutenkaan heidän mielestään ole tavoitteena järkevä, vaikka valtaosa yleisöstä ehkä pitäisikin siitä, sillä se ei anna katsojalle vapautta kuvitella ja se tekee maalausten tarinat jo etukäteen valmiiksi.

Omasta mielestäni tämä on kuitenkin hyvä työ ja itselleni tärkeä, enkä siksi välitä siitä, vaikka muut eivät siitä pitäisi. Siihen on käytetty kaikki omat tähän astiset taitoni ja tolkuttomasti aikaa. Sen tarina on tässä tärkein ja onnistuin vangitsemaan tauluihin juuri ne elementit, jotka tekevät tästä omanlaiseni. Tekoprosessi oli pysäyttävä ja pääsin virtauksen mukana hetkeksi eroon välittömästä todellisuudesta. Ja kun katson tuota taulusarjaa, se tuo minulle itselleni juuri sellaisen tunteen kuin toivoinkin. Selkeä visio päässäni toteutui miltein sellaisenaan, enkä muuttaisi tai lisäisi teokseen mitään muuta, kuin vähän tarkkuutta käsiin.







4 kommenttia:

  1. En kyllä ymmärrä hyvän teknisen jäljen kritisointia. Kun osaat kerran maalata teknisesti hyvin, miksi pitäisi yhtäkkiä ruveta tarkoituksenmukaisesti maalaamaan huonompaa jälkea? Mielestäni taulusarjasta heijastuu tarina, se ei vain ole ihan ilmeinen. Mutta kun maalauksia katsoo pidempään, niiden mystisyys vangitsee ja saa mielikuvituksen lentämään - itseni se saa pohtimaan syvällisesti taulujen takana olevaa tarinaa.

    Oma suosikkini on ehdottomasti tuo toiseksi viimeisin! Rakastan maalauksen väritystä, asettelua ja tunnelmaa. Taulussa tuntuisi kuin olevan monta kerrosta, jotka kaikki johtavat keskelle, metsän ja vuoristojen yli rakoileviin pilviin. Tulivatkohan perhoset sieltä, vai ovatko ne matkalla sinne? Onko se portti jonnekin tuntemattomaan?

    Sama teema näyttäisi toistuvan muissakin maisemakuvissa: keskellä johtava tie. Maalaus silmästä, joka omasta mielestäni on hieman surumielinen, kiteyttää maisemakuvat yhteen maalaukseen ja liittää ne samalla sinun tarinaksesi.

    En siis tosiaan tiedä mitään maalauksesta tai kuvataiteista yleensäkään, kerron vain maallikon mielipiteen. Sen, mitä ajatuksia ja tunteita tämä tauluryhmä juuri minussa herättää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ehkä itsekkään ymmärrä miksi teknisesti taitavaa jälkeä ei voisi tavoitella ja miten se sitten on katsojalta pois. Ehkä minä en ymmärrä kuvataiteesta tarpeeksi. Kuitenkin uskon voivani tehdä omanlaistani taidetta vain maalaamalla sellaisia kuvia, jotka tuntuvat minusta itsestäni oikeanlaisilta ja joita tehdessä tunnen suurinta intohimoa ja siksi en ajatellut luopua omasta tyylistäni vaikka jotkut väittäisivät, että töistäni puuttuu tunne tai tarina. Ja iso kiitos sulle kauniista sanoista! Jokainen tulkitsee maalauksia tietysti omista lähtökohdistaan ja jokainen tulkinta voi olla yhtä oikea, mutta olit hyvin onnistunut kiinnittämään huomiota kohtiin, joihin toivoinkin mielenkiinnon kohdistuvan. On aina kiva kuulla, että joku ajattelee asioista samalla tavalla kuin minä :)

      Poista
  2. Todella hienoja maalauksia! Vähän ristiriitaista tuo kritiikki jos sanotaan että kuvien tarinat ovat liian ilmeisiä, mutta jäivät kumminkin etäisiksi :D Itse tykkään monenlaisesta taiteesta, varsinkin teknisesti taidokkaista teoksista ja sun maalaukset jättää just sopivasti tulkinnan varaa katsojalle. Oon itekin törmännyt tuohon että jostain syystä suomalaisissa taidekouluissa ei kauheesti arvosteta realistista/valokuvamaista tyyliä..Mutta tärkeintä on pysyä uskollisena sille omalle jutulleen ja olla samalla avoin myös uusille ideoille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Kiva saada palautetta noin hyvältä piirtäjältä :) Ja joo kieltämättä vähän ristiriitasia nuo kommentit. Oon kuitenkin ymmärtänyt sen vähän niin, että jos piirtää teknisesti hyvän tai jopa valokuvatarkan kuvan, esim vaikka kissan, niin katsoja näkee, että se on ilmiselvästi kissa ja thats it, mutta jos se onkin maalattu tai piirretty ns. vapaammin, katsoja voi kyllä tunnistaa kuvasta kissan, mutta voi sen erikoisuuden vuoksi lähteä kehittelemään kuvan ympärille jotain erikoisempaa tarinaa. Tavallaan, että liian selkeät kuvat jää etäisiksi, kun niihin on vaikea lähteä kehittelemään omaa tarinaa.. Menin vähän solmuun omista ajatuksistani, mutta jotenkin tuolla lailla sitä ajattelin :D

      Poista